Raskausoireita - rv 8

psychic-delia.com

Hyvin- ja pahoinvoinnistani on tullut kysymyksiä kaikilta, jotka raskaudesta tietävät. Suoraan sanottuna jos en tietäisi olevani raskaana, en sitä myöskään olostani huomaisi. Mutta kun nyt tarkkaan tiedämme asiantilan, olemme molemmat m2:n kanssa voineet havaita muutamia oireita.

Parin tunnin välein yllättävä vaativa näläntunne ja siten aiempaa kovempi syömiseni on ollut selvä muutos jo ennen plussaa. Erityisesti kaikki suolainen maistuu, makeaa minun ei ole tehnyt juuri mieli. M2 ehdotti eilen Ikea-reissua ja ensimmäinen ajatukseni ja ääneen lausumani kommentti oli ”joo, voisihan siellä käydä syömässä”. Olisi meillä sinne ollut ehkä muutakin asiaa… Syöminen, turvotus ja ehkä pikkuhiljaa myös kasvava kohtu alkavat jo näkyä vatsassa, toki vasta lähinnä itselleni ja m2:lle. 

Väsymys on myös ollut iltaisin kova, mutta osan siitä laittaisin kyllä alkuvuoden työsuman piikkiin. Olen nykyään yhdeksän kymmenen aikaan jo valmiina untenmaille, kun aiemmin ei ennen puolta yötä ole malttanut rauhoittua.

Plussaa edelsi ja sen jälkeen viikon verran jatkuivat menkkamaiset kivut, joiden luulin raskaustestiin asti olevan selvä merkki kuukautisten alkamisesta. Ilmeisesti kohtu jo kasvoi tai ainakin oireili raskautta. Sittemmin alavatsassa ei ole juurikaan ollut tuntemuksia, mutta häpyluuta jomottelee. Voiko kyse olla liitoskivuista? Jomotus ja vähäinen särky erityisesti kävellessä alkoi jo noin raskausviikolla kuusi, vaikka olen aina luullut, että luuliitokset alkavat löystyä tuntuvasti vasta joskus loppuraskaudesta. No, toisaalta ehkä tämä jomotus alkaa vasta silloin yltyä kivuksi. 

Raskauspahoinvointini on ollut onneksi vähäistä. Muutaman kerran päivässä saattaa yököttää esimerkiksi voimakkaat pahat hajut tai liian kireällä oleva kaulahuivi tai liian tiukka paidankaulus. Vain kerran on oksennus ollut hyvin lähellä - parkkihallin kuselle haiseva portaikko oli haastava, mutta selvisin vain syljeskelemällä. Hajut tuntuvat myös ehkä aiempaa voimakkaammin. Mielestäni meidän tiskiaineemme on alkanut haista (ei tuoksua) korianterilta. Pitäydyn siis tiskaamasta.

Myönnän, että plussan jälkeen aloin salaa toivoa pahoinvointia tai muita ”selkeitä” raskausoireita. Varhaisultra kuitenkin todensi raskauden niin hyvin, että nyt olen uskaltanut todella uskoa olevani raskaana, vaikka oloni ei sitä erityisemmin toitotakaan.  Muiden migreeneistä, raskauspahoinvoinneista ja todella aroista rinnoista kuulleena olen oikein tyytyväinen ensimmäisen kahdeksan viikon vointiini. Toivotaan, että kaikki jatkuu hyvin ja ilman suurempia vaikeuksia!