psychic-delia.com |
Hyvin- ja pahoinvoinnistani on tullut kysymyksiä kaikilta,
jotka raskaudesta tietävät. Suoraan sanottuna jos en tietäisi olevani raskaana,
en sitä myöskään olostani huomaisi. Mutta kun nyt tarkkaan tiedämme asiantilan,
olemme molemmat m2:n kanssa voineet havaita muutamia oireita.
Parin tunnin välein yllättävä vaativa näläntunne ja siten
aiempaa kovempi syömiseni on ollut selvä muutos jo ennen plussaa. Erityisesti
kaikki suolainen maistuu, makeaa minun ei ole tehnyt juuri mieli. M2 ehdotti
eilen Ikea-reissua ja ensimmäinen ajatukseni ja ääneen lausumani kommentti oli
”joo, voisihan siellä käydä syömässä”. Olisi meillä sinne ollut ehkä muutakin
asiaa… Syöminen, turvotus ja ehkä pikkuhiljaa myös kasvava kohtu alkavat jo
näkyä vatsassa, toki vasta lähinnä itselleni ja m2:lle.
Väsymys on myös ollut iltaisin kova, mutta osan siitä
laittaisin kyllä alkuvuoden työsuman piikkiin. Olen nykyään yhdeksän kymmenen
aikaan jo valmiina untenmaille, kun aiemmin ei ennen puolta yötä ole malttanut
rauhoittua.
Plussaa edelsi ja sen jälkeen viikon verran jatkuivat
menkkamaiset kivut, joiden luulin raskaustestiin asti olevan selvä merkki
kuukautisten alkamisesta. Ilmeisesti kohtu jo kasvoi tai ainakin oireili
raskautta. Sittemmin alavatsassa ei ole juurikaan ollut tuntemuksia, mutta
häpyluuta jomottelee. Voiko kyse olla liitoskivuista? Jomotus ja vähäinen särky
erityisesti kävellessä alkoi jo noin raskausviikolla kuusi, vaikka olen aina
luullut, että luuliitokset alkavat löystyä tuntuvasti vasta joskus
loppuraskaudesta. No, toisaalta ehkä tämä jomotus alkaa vasta silloin yltyä
kivuksi.
Raskauspahoinvointini on ollut onneksi vähäistä. Muutaman
kerran päivässä saattaa yököttää esimerkiksi voimakkaat pahat hajut tai liian
kireällä oleva kaulahuivi tai liian tiukka paidankaulus. Vain kerran on
oksennus ollut hyvin lähellä - parkkihallin kuselle haiseva portaikko oli haastava,
mutta selvisin vain syljeskelemällä. Hajut tuntuvat myös ehkä aiempaa
voimakkaammin. Mielestäni meidän tiskiaineemme on alkanut haista (ei tuoksua)
korianterilta. Pitäydyn siis tiskaamasta.
Myönnän, että plussan jälkeen aloin salaa toivoa
pahoinvointia tai muita ”selkeitä” raskausoireita. Varhaisultra kuitenkin
todensi raskauden niin hyvin, että nyt olen uskaltanut todella uskoa olevani
raskaana, vaikka oloni ei sitä erityisemmin toitotakaan. Muiden migreeneistä, raskauspahoinvoinneista ja
todella aroista rinnoista kuulleena olen oikein tyytyväinen ensimmäisen
kahdeksan viikon vointiini. Toivotaan, että kaikki jatkuu hyvin ja ilman
suurempia vaikeuksia!
3 kommenttia:
Rv 22, edelleen pahoinvointia aamuisin. Ruokaa ei oikein tee vieläkään mieli, kun kaikki ruuat tuntuu melko ällöttäviltä. Nälkä kyllä iskee helposti. Nivuset ja häpyluun seutu on törkeen kipeet, alaselkä välillä myös. Alkuvaiheen päänsäryt on onneks loppunu, mutta väsymys sen sijaan ei oo helpottanu missään vaiheessa. Nyt potkut ja myllääminen on alkanu tuntua niin, että illalla välillä valvottaa. Hyvänä puolena on se, ettei tarvii epäillä, onko raskaana vai ei :D
Eli kaikki tämä jatkuu ja voimistuu...
Osalla on enemmän vaivoja, osalla vähemmän. Samallakin ihmisellä on välillä parempia vaiheita, välillä huonompia. Lisäks kuulemma saman ihmisen eri raskaudet on erilaisia, joten koskaan ei voi tietää, mitä on tulossa.
Lähetä kommentti