maanantai 30. syyskuuta 2013

"Luovuttajasta soittelen..."



www.thefunctionkey.com


Sain perjantaina m1:ltä puhelun kesken työpäiväni. Klinikalta oli soitettu ja kerrottu, että valitsemallemme luovuttajalle tehdyissä testeissä oli havaittu jotakin poikkeavaa ja tämän vuoksi ainakaan ensimmäiset spermaerät eivät soveltuisi käytettäväksi inseminaatiossa. Mikäli tämän luovuttajan sukusoluja haluttaisiin käyttää, jouduttaisiin luovutuksia ja testejä tekemään uudelleen ja tähän saattaisi kulua useita kuukausia. Klinikallakaan ei tiedetty aivan tarkkaan, mitä kokeissa oli selvinnyt, mutta jotain häikkää luovutetussa spermassa tai luovuttajan verikokeissa ilmeni.

Klinikalta kerrottiin, että voisimme vielä valita toisen luovuttajan ja saimme uudelleen listan lähimpänä toiveitamme olevista luovuttajista.

On vaikea kuvailla tuntemuksia, joita luovuttajan valitseminen muutaman kriteerin perusteella herättää. Välillä asiaa ajattelee lähes merkityksettömänä ja välillä jokaista kriteeriä pohtii tarkkaan ja pyörittelee mielessään. Olen miettinyt, johtuuko asia siitä, että luovuttaja on tässä vaiheessa jotakin konkreettista tulevaan lapseen liittyvää. Puolet lapsen geeneistä tulee tältä anonyymilta luovuttajalta, josta me kuitenkin tiedämme vain muutamat piirteet. Tämä henkilö, josta tiedän pituuden sekä silmien ja hiusten värin, pyörii mielessäni. Huomaan kuvittelevani jatkuvasti miltä hän näyttää ja ajattelen minkälaisia piirteitä tuleva lapsemme häneltä mahdollisesti perii.

Toisaalta luovuttajan ajatteleminen tuntuu turhauttavalta, sillä haluaisin keskittyä vauvaprojektissa meihin kahteen, enkä mieltää asiaa niin, että projektissamme on oleellisena läsnä joku kolmas. Toisaalta ajattelen lämmöllä henkilöä, joka on luovuttanut sukusoluja auttaakseen meidän kaltaisiamme ihmisiä. Toivon kuitenkin, että viimeistään siinä vaiheessa, kun tuleva lapsemme on jotakin muutakin, kuin pelkkä haave, vaikkapa aamupahoinvointia ja kasvavia millejä, sydänääniä ja virtsarakkoa painavia pieniä jäseniä, ajatukseni siirtyvät luovuttajasta tulevaan perheenjäseneeseemme.

Meidän piti siis pikaisesti valita uudelleen kahdesta vaihtoehdosta. Töissä avokonttorin mielenkiintoisia puolia on aina mm. se, kun joku joutuu suorittamaan jonkin kiusallisen henkilökohtaisen puhelun työkavereiden kuullen. En ollut ajatellut, että tulevan spermanluovuttajan kriteerien valitseminen sattuisi kohdalleni avokonttorissa, mutta jotenkin onnistuin selviämään tilanteesta ja ainakaan kukaan ympärillä olleista ei näyttänyt siltä, että olisi kärryillä mistä puhuttiin. Uskottelin itselleni, että tilanne kuulosti kenties uuden huonekalun tai sisustusratkaisun valitsemiselta.

Valinta ei loppujen lopuksi ollut vaikea. Uudelta luovuttajalta tilattiin meille kuusi olkea.
Siittiöt lähtisivät matkalle kohti Suomea maanantaina.

Toivottavasti valitsimme oikein ja tulevan vauvan silmien väri mätsää sohvamme kanssa.

Ei kommentteja: