Raskausoireita - rv 8

psychic-delia.com

Hyvin- ja pahoinvoinnistani on tullut kysymyksiä kaikilta, jotka raskaudesta tietävät. Suoraan sanottuna jos en tietäisi olevani raskaana, en sitä myöskään olostani huomaisi. Mutta kun nyt tarkkaan tiedämme asiantilan, olemme molemmat m2:n kanssa voineet havaita muutamia oireita.

Parin tunnin välein yllättävä vaativa näläntunne ja siten aiempaa kovempi syömiseni on ollut selvä muutos jo ennen plussaa. Erityisesti kaikki suolainen maistuu, makeaa minun ei ole tehnyt juuri mieli. M2 ehdotti eilen Ikea-reissua ja ensimmäinen ajatukseni ja ääneen lausumani kommentti oli ”joo, voisihan siellä käydä syömässä”. Olisi meillä sinne ollut ehkä muutakin asiaa… Syöminen, turvotus ja ehkä pikkuhiljaa myös kasvava kohtu alkavat jo näkyä vatsassa, toki vasta lähinnä itselleni ja m2:lle. 

Väsymys on myös ollut iltaisin kova, mutta osan siitä laittaisin kyllä alkuvuoden työsuman piikkiin. Olen nykyään yhdeksän kymmenen aikaan jo valmiina untenmaille, kun aiemmin ei ennen puolta yötä ole malttanut rauhoittua.

Plussaa edelsi ja sen jälkeen viikon verran jatkuivat menkkamaiset kivut, joiden luulin raskaustestiin asti olevan selvä merkki kuukautisten alkamisesta. Ilmeisesti kohtu jo kasvoi tai ainakin oireili raskautta. Sittemmin alavatsassa ei ole juurikaan ollut tuntemuksia, mutta häpyluuta jomottelee. Voiko kyse olla liitoskivuista? Jomotus ja vähäinen särky erityisesti kävellessä alkoi jo noin raskausviikolla kuusi, vaikka olen aina luullut, että luuliitokset alkavat löystyä tuntuvasti vasta joskus loppuraskaudesta. No, toisaalta ehkä tämä jomotus alkaa vasta silloin yltyä kivuksi. 

Raskauspahoinvointini on ollut onneksi vähäistä. Muutaman kerran päivässä saattaa yököttää esimerkiksi voimakkaat pahat hajut tai liian kireällä oleva kaulahuivi tai liian tiukka paidankaulus. Vain kerran on oksennus ollut hyvin lähellä - parkkihallin kuselle haiseva portaikko oli haastava, mutta selvisin vain syljeskelemällä. Hajut tuntuvat myös ehkä aiempaa voimakkaammin. Mielestäni meidän tiskiaineemme on alkanut haista (ei tuoksua) korianterilta. Pitäydyn siis tiskaamasta.

Myönnän, että plussan jälkeen aloin salaa toivoa pahoinvointia tai muita ”selkeitä” raskausoireita. Varhaisultra kuitenkin todensi raskauden niin hyvin, että nyt olen uskaltanut todella uskoa olevani raskaana, vaikka oloni ei sitä erityisemmin toitotakaan.  Muiden migreeneistä, raskauspahoinvoinneista ja todella aroista rinnoista kuulleena olen oikein tyytyväinen ensimmäisen kahdeksan viikon vointiini. Toivotaan, että kaikki jatkuu hyvin ja ilman suurempia vaikeuksia! 

Varhaisultra - rv 7

Tänään koitti se jännä päivä, kun meidän oli määrä mennä klinikalle varhaisultraan katsomaan, mitä vatsassa viime viikkojen aikana oikein on tapahtunut. Raskaus on nyt viikolla 7, joten tiesimme että mikäli kaikki on kunnossa, jopa alkion sydämen sykkeen voisi olla mahdollista nähdä.

Heti aamusta istuimme klinikan aulassa ja molempien vatsaa nipisti jännityksestä - Ok, ehkä m1:lla saattoi olla mukana joitakin raskauteen liittyviä nipistyksiä myös, mutta m2 myötäeli tässä kohtaa vatsan tuntemuksilla täysin. Pian pääsimmekin lääkärin luo ja hetken kuluttua näimme monitorilla jotakin mieletöntä.

Lääkäri onnitteli meitä ja kertoi, että kohdussa on kaikki juuri niin kuin tässä vaiheessa raskautta kuuluukin olla. Alkio on noin 8,5 mm "pitkä" ja sitä tarkkaan ruudulta katsoessa näkyi pientä väpätystä, joka kuulemma oli "Aivan selkeä syke".

Kuvaruutua katsellessa tuli aivan mieletön olo. Siellä todellakin on kaikki juuri niin kuin pitää ja pieni ihmisen alku kasvaa kasvamistaan. Tällä hetkellä mielessä on sekava, suunnaton onnen tunne. Mikäli kaikki menee hyvin, meitä on syyskuun alussa kolme.

HCG

50watts.com

Torstaina soitimme klinikalle heti sen auettua lomien jälkeen ja kerroimme inseminaation onnistumisesta. He suosittelivat istukkahormoni hcg:n mittaamista vielä verestä. Kotona tehtävät raskaustestit mittaavat vain, onko hormonia vai ei, mutta verikokeella saadaan selvitettyä hormonin tarkka arvo. Riensin siis saman tien klinikalle verikokeisiin, jotta tulos saataisiin mahdollisesti vielä perjantaiksi. Hoitaja kertoi, että koska raskauteni oli torstaina noin viikolla 5+2 olisi hcg-hormonia oltava noin 2000-6000 mIU/ml. Perjantaina odottelimme soittoa ja kahta minuuttia ennen klinikan sulkeutumista puhelin soi. Hcg-arvo oli 3883, eli kaikki on siltä osin hyvin ja ainakin jotain on kohdussa tapahtunut! Mikäli hormonimäärä olisi ollut viitearvojen alarajoilla, olisi määrää mitattu viikon kuluttua uudelleen ja seurattu, onko arvo kuitenkin noussut riittävästi.

Varasimme ajan myös varhaisultraan. Ultra on 15.1. eli raskausviikolla 7 ja silloin pitäisi olla mahdollista nähdä alkion sydämensyke. Mietimme kyllä, menemmekö varhaisultraan lainkaan, mutta ajattelimme että mitä aikaisemmin saamme mahdollisista ongelmista kuulla, sen parempi. Se taitaa olla nyt seuraava etappi, jota odotella ja jännitellä. Jatkamme tietysti myös raskausoireiden eli tällä hetkellä lähinnä oireettomuuden tarkkailua.

1.1.2014, rv 5 + 1

Vuosi on vaihtunut ja meillä vatsan seudun turvotuksen tarkkailu ja jännittäminen jatkuvat.

Olemme olleet kuluneen viikon ajan aivan superkiireisiä. Kiireiden tänään hellitettyä tajusin miettiväni, että onkohan masussa edelleen kaikki hyvin, vaikka en ole muistanut / ehtinyt ajatella sitä jatkuvasti. Aivn kuin m1:n raskaus lakkaisi etenemästä, jos minä en asiaa muistaisi 24/7 aktiivisesti ajatella.

Puhelimeen lataamamme applikaatio kertoo, että tänään alkion sydän alkaa lyödä. Uskomaton ajatus ja aloitus vuodelle 2014.

Minulla on vahva tunne siitä, että vuodesta 2014 tulee paras kaikista tähänastisista!

*Rakkautta ilmassa!*